Luovuudessa tehdään jotakin, mitä ei ole olemassa.

Tänään oli töissä taas päivä, jossa luovuus oli valttia. Meillä on jumalaton kasa farkkujen jämäpaloja ja niitä yritettiin hävittää käyttämällä luovuutta ja ompelukonetta. Koska tuo luovuus sana oli tämän päivän sana niin, mitä se on? Mun mielestä luovuus on sekoitus lahjoja, kykyjä ja rohkeutta ja ennenkaikkea uskallusta tehdä ja kokeilla asioita omalla tavalla.

Luovuuttakin voi kehittää, pitää vaan luoda sellainen ympäristö missä voi kokeilla ja erehtyä. Ennenkaikkea se lähtee jo kotoa, että siihen on mahdollisuus ja voi kokeilla, miettiä ja testailla. Ei tarvitse saada tulosta. Itsekin joskus kun saan jonkun ajatuksen, niin lähden vaan kokeilemaan. Joskus kokeilu menee roskiin ja usein sitä sitten kehitellään ja parannellaan. Ideat muuttuu matkan varrella ja se on sallittua.

Luovahan voi olla monella eri tapaa. Sen ei tarvitse liittyä kädentaitoihin. Voi olla vaikka luova matemaatikko, urheilija tai kokki jne. Pitää vaan uskaltaa ja kokeilla, eikä miettiä että tuleeko siitä nyt joku mestari keksintö. Luovuuteen ei voi pakottaa, mutta kannustaa voi. Luovuus ei kerro mitään älykkyysosamäärästä ( mieheni todistaa sen mielellään 😄 ) Ei ne luovimmat tiedemiehetkään ole välttämättä älykkäimpiä. Ne vaan uskaltaa kokeilla jotain sellaista mitä joku muu ei ole vielä kokeillut.

Tästä luovuuden vuodatuksesta päästäänkin tämän päivän tuotokseen, eli farkkujen jämäpaloista tehtyyn laukkuun ja moniin ideoihin mitä kaikkea vielä voisi tehdä.

Rohkeasti vaan yhdistelemään

Kasasin erilaisia paloja ja aloin niistä muodostelemaan laukkua. Muutama tasku ja toisista farkuista vähän lahjetta ja kolmansista vähän vyötärö kaistaletta. Tässä alla on takatasku, vyötärökaistale ja mustien farkkujen lahkeista palaset. Asetin palaset reunoista päälleikkäin ja ompelin tiheällä siksakilla toisiinsa kiinni. Suoristin reunat ja tästä tuli laukun takapuoli.

Etuosaan laitoin toisen takataskun ja samoista mustista farkuista samalla tyylillä ympärykset. Koristeeksi ylös (kuva vähän ylösalaisin) nappifarkuista nappi kaistaleen. Muotoilin etuosan saman kokoiseksi kuin takaosankin. Tämän jälkeen ompelin etu -ja takakappaleen yhteen sivuista ja pohjasta.


Tein laukkuun yhden kantohihnan muutamasta pitkästä farkkusuikaleesta. Siksakilla vain palaset kiinni ja hyvä tuli.


Ompelin samankokoisen laukun puuvillaisesta vuorikankaasta. Laitoin oikeat puolet vastakkain, kantohihnan väliin ja ompelin yläsauman kiinni. Jätin pienen aukon, jotta saan käännettyä sen oikein päin. Lopuksi ompelin aukon kiinni ja tikkasin samalla koko yläreunan, jotta laukku pysyy ryhdikkäänä.

Olin ommellut laukkuun sen nappikaistaleen ja laukkua pällistellessäni näytti siltä että niillä oli jotenkin orpo olo. Laatikoista löytyi vanhoista henkselihousuista irrotettu "hakanen" ja siitä sain sitten idean että siihen vois laittaa jotain roikkumaan. Päätin tehdä siihen pienen pussukan, johon voi laittaa vaikka kännykän, pastillit tai tupakat yms. 

Pussukka heilui siinä hieman irrallaan, joten ompelin siihen vielä napin ja tuollaisen lenksun mihin sen voi kiinnittää. Tällainen luomus tuli tänään. Katsotaan mitä seuraavaksi. 

Eihän tuo mikään mestariteos ole, mutta olin tänään luova, koska loin tänään jotain sellaista mitä toista samanlaista ei ole!

Tässä vielä yksi idea kuva teidän luovuutta ruokkimaan:



Kommentit

Lähetä kommentti

Jätä kommentti